Essi Viitikko, Tapiola

Seuraavana esittelyvuorossa on Tapiolan toimipisteessä vaikuttava Essi Viitikko. Essi on energinen ja iloinen tyttö, joka on kokeillut elämänsä aikana mm. vapaaottelua! 
H: Hei Essi, miten syksyn on mennyt?
EV: Kiitos hyvin, olen treenannut ja ollut töissä!
H: Sehän kuulostaa hyvältä. Olen käsittänyt että puhut sujuvaa ruotsia vaikka nimesi ei siihen viittaa. Mistä moinen?
EV: Sukuni on täysin suomenkielinen, Karjalassa asti asuneita. Vartuin kuitenkin pienenä Sipoossa ja vanhemmat päättivät laittaa minut ruotsinkieliseen kouluun. Hierontakoulu on itse asiassa ensimmäinen koulu jonka olen suomeksi käynyt!
H: Olen kuullut paljon harrastuksistasi. Mitä kaikkea kuuluu vapaa-aikaasi?
EV: Ensimmäinen prioritteettini on ehdottomasti koirani. 45-kiloinen dobermanni vaatii pari tuntia liikkumista joka päivä. Urheilen lisäksi paljon ja harrastan mm. kamppailulajeja, painonnostoa sekä avantouintia.
H: Onpas erikoisia harrastuksia! Mikä näistä on lähimpänä sydäntäsi?
EV: Tällä hetkellä se on painonnosto. Olympiapainonnostoon kuuluu työntö ja tempaus. Vaikka voima on tärkeä osa, niin sillä ei paljon tuloksia tehdä jos tekniikka ei ole hallussa. Muutama vuosi sitten harrastin paljon kamppailulajeja ja erityisesti brasilialaista jujutsua, mutta olen myös ensimmäisiä naisia Suomessa jotka ovat otelleet vapaaottelussa!
H: Olet aikaisemmin tehnyt työtä vartijana. Miten päädyit vartijan työstä hoito-alalle?
EV: Sanoisin että se meni toistepäin. Valmistuin v. 2005 urheiluhierojaksi ja olin vuoden verran fysikaalisessa hoitolaitoksessa hommissa. Tein osa-aikaisesti töitä, mutta tietyn ajan jälkeen halusin lisätä tunteja ja siirtyä täysipäiväiseksi. Sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla, ja kaveri vinkkasi että vartija-alalla olisi huutava pula tekijöistä. Tarkoitus oli tehdä kesän verran sitä, mutta se venyikin kuudeksi ja puoleksi vuodeksi J
H: Olet selvästi ihminen joka ei ole seurannut valtavirtaa. Onko sinulla suosikkisitaattia joka kuvailisi elämääsi hyvin?
EV: ”Tee asioita jotka tekevät onnelliseksi!” Ja ehkä ”elämä on liian lyhyt”, ilman negatiivista sävyä J
H: Entäs minkä takia urheiluhieronta-ala kiinnostaa sinua?
EV: Lähdin alalle kokeilumielessä, mutta huomasinkin aika pian että osaan jotain ja pystyn auttamaan ihmisiä. Suomessa syödään helposti Buranaa, vaikka se ei ratkaisisikaan ongelmaa pitkällä aikavälillä.
H: Mikä on mielestäsi parasta työssäsi?
EV: Parasta on se että saa olla tekemisissä hyvien tyyppien kanssa positiivisessa ja auttavassa hengessä.
H: Opiskelet osteopaatiksi töiden ohella. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?
EV: Unelmana olisi päästä jonain päivänä tekemään töitä myös ulkomailla, joko pätkätöinä tai pidemmäksi aikaa. Vaikka talviuimari olenkin, niin marras-maaliskuu on aika pimeätä aikaa J
H: Onko sinulla suosikkimaata jossa ehdottomasti haluaisit asua?
EV: En suoraan tyrmää mitään maata tai mannerta. Tärkeintä on, että sieltä löytää oman paikkansa! Mielestäni jokaisella kulttuurilla on kiehtovia ja kiinnostavia piirteitä.
H: Miten kuvailisit EUHKia lyhyesti ja ytimekkäästi?
EV: Hyvä porukka, selkeä visio ja oikeanlainen asenne.
H: Entäs jos saisit tietää vastauksen mihin tahansa kysymykseen, niin minkä kysymyksen esittäisit?
EV: Kysyisin koiraltani onko sillä ollut hyvä elämä kanssani? Olenko pystynyt tarjoamaan kaikkea mitä se on tarvinnut, vaikka kiireet välillä pukkaa päälle.

Kiitos haastattelusta Essi! Ensi uutiskirjeessä pääsemme tutustumaan Suomenojan Petteri Eero-hoviin!